Jienaid buvttadeapmi
Tick dán oktavuođas lea coahkkin dahje bodda.
Muittátgo chord
-gohččuma? Dat addá logahallamin dihto šuoŋa nuohtaid.
TSonic Pi:s lea maid gohččun namain scale
(ceahkkálas), mii máhcaha buot meroštallojuvvon ceahkkálassii gullevaš nuohtaid, ii nappo dušše šukŋii gullevaš nuohtaid. Mielčuovvu kodas lea govviduvvon gohččun:
choose
(vállje)-gohččumiin sáhtát boaibmut deivvolaš oasi logahallamis. Juos hálidat válljet logahallamis nuohtaid systemáhtalaččat, nu sáhtát geavahit dasa hui beaktilis doaimma, man namma lea tick
:
Bajábeale kodas válljejuvvojit E-mollaceahkkálasas nuohtat pentatonalaš skála mielde goalmmát oktáva rájes. Pentatonalaš skála (pentatonic scale) sisdoallá 5 nuohta. Dát dahkkojuvvo nu ahte lasihuvvo gohččun .tick
dan ovddit meroštalli gohččuma ovdii. Tick-doaibma lea luhppaguovdasaš ja juohke live_loop-kodas sáhttá leat anus iežas tick-doaibma:
Sáhtát geavahit tick-doaimma gollosiin. Sáhtát maid geavahit doaimma logahallamiin, muhto dat bisána gohččuma loahpas. Goallus (ring) lea earenoamáš listu, mii álgá ođđasit loahpas. Ovddit ovdamearkkas nuohttaceahkkálas álggii álggus maŋimus nuohta maŋŋel. scale
- ja chord
-gohččumat doibmet goallusin. Muhtimin don sáhtát hálidit duddjot iežat logahallama (ovdamearkka dihte nuohtaid) ja dahkat das gollosa nu ahte geavahat gohččuma .ring
dahje geavahemiin doaimma ring
creator (gollosa ráhkadeaddji):
Čuovvovaš ovdamearka lea veaháš váddásit. Dán ovdamearkkas šuoŋat rievdaduvvojit goallusin ja mannojuvvo čađa .tick -doaimmain:
Čuovvovažžan bihttái lasihuvvo váldomelodiija. Don sáhtát geavahit lassigohččuma .mirror
(speadjal), dego vulobeal ovdamearkkas. Mirror (speadjal) lea speadjalastingohččun, mii jorgala gollosa dego birra, dán dáhpáhusas álggaha gollosa alimus nuohtas vuollegačča-musa sajes.
Geahččal čuovvovažžan tick:a ja iešguđetlágán gohččumiid sierralágán gollosiiguin ja listtuiguin.